• Tweet

• Tweet

Hyvin kirjoitettu teksti pitää lukijan otteessaan

Mielenkiintoiset aiheet ja otsikot houkuttelevat blogiin lukijoita. Jos haluat myös pitää heidän huomionsa, panosta sisällön lisäksi hyvään kieleen ja selkeään jäsentelyyn. Vaikka persoonallinen kielenkäyttö ja pieni särmikkyys ovatkin blogattaessa OK, ei lukijoita kannata karkottaa jättämällä tekstit viimeistelemättä. Tutustu siis seuraaviin vinkkeihin hyvän, luettavan blogitekstin kirjoittamisesta.

Rakenna tekstikokonaisuus silmäiltäväksi

Verkkoon kirjoitettaessa on tärkeintä muistaa tämä: verkossa luetaan silmäilemällä. Lukija katsastaa nopeasti tekstin pääkohdat löytääkseen kiinnostavat asiat, joihin syventyä. Blogitekstinkin kirjoittajan kannattaa huomioida tämä ja luoda tekstiin visuaalisia kiinnekohtia.

Voit helpottaa silmäilyä seuraavin ohjein:

• Käytä väliotsikoita. Kirjoita otsikot kuvaaviksi.
• Pyri kirjoittamaan lyhyitä, 1–3 virkkeen kappaleita. Jätä kappaleiden väliin tilaa.
• Muotoile listat allekkaisiksi luetteloiksi (jollainen tämäkin on).
• Hyödynnä harkiten tekstimuotoilua, kuten tärkeiden kohtien lihavointia.
• Käytä kuvia, lainauksia ja tärkeiden tekstikohtien nostoja.
• Linkitä olennaiset kohdat, jos niille on hyvä verkkolähde. Älä kuitenkaan Wikipedian tapaan kaikkea mahdollista.

Pahinta, mitä voit tehdä, on kirjoittaa tekstisi yhteen pitkään pötköön ilman minkäänlaista kappalejakoa tai muuta muotoilua. Kuten esimerkiksi verkkokirjoittamisen asiantuntija Anja Alasilta kiteyttää: verkkoteksteissä tärkeää on ilmavuus, joka syntyy tekstin ja tyhjän tilan oikeasta suhteesta.

Käytä helppolukuisia sanoja ja lauseita

Silmäilevän lukutaipumuksen vuoksi verkkotekstien on erityisen tärkeää olla helposti luettavia. Älä siis käytä kiemuraisia virkkeitä ja vaikeita sanoja vaikuttaaksesi asiantuntevalta – se ei toimi. Ole sen sijaan huomaavainen blogiemäntä tai -isäntä ja tarjoile tekstisi helposti omaksuttavina annoksina.

Tekstin luettavuuteen voit vaikuttaa seuraavasti:

• Käytä lyhyitä virkkeitä – älä rakenna pitkiä sivulauseketjuja. Päälause toimii usein yksinkin, mutta pelkkien päälauseiden käyttö tekee tekstistä töksähtelevää. Kirjoita siis vaihtelevin lauserakentein.
• Karsi turhat sanat. Etenkin jos kirjoitat niin kuin puhuisit, tekstiin livahtaa helposti ylimääräisiä ilmauksia. Blogiin kirjoittaminen on muuta verkkokirjoittamista vapaampaa, mutta mieti silti, voisitko tiivistää ilmaisuasi.
• Vältä ylipitkiä yhdyssanoja. Älä suotta puhu harrastusaktiviteetista tai ympäristösuojelutoiminnasta, jos voit puhua harrastuksesta ja ympäristönsuojelusta.
• Käytä harkiten sivistyssanoja, lyhenteitä ja erikoistermejä. Erikoisalan termit ja lyhenteet ovat OK, jos tiedät kohderyhmäsi ymmärtävän ne. Punnitse kuitenkin, onko etusi mukaista käännyttää muita lukijoita pois käyttämällä tarpeettoman vaikeaa kieltä.

Käytä havainnollista, helppoa, konkreettista kieltä. Kumpi seuraavista on nopeampi lukea ja ymmärtää?

• Palokunnan ehtiessä paikalle talo oli täyden palamisen vaiheessa.
• Kun palokunta ehti paikalle, talo oli ilmiliekeissä.

Jälkimmäinen uppoaa tajuntaan helpommin, eikö totta? Esimerkki on Kotuksen artikkelista Substantiivitaudin oireita. Kannattaa lukea, jotta säästyt tartunnalta!

Kiinnitä huomiota oikeinkirjoitukseen

Bloggaajalta ei ehkä odoteta virheetöntä kielenkäyttöä, mutta oikeinkirjoitus vaikuttaa tekstin uskottavuuteen. Kieliopin hallitseminen luo ammattimaisen vaikutelman, ja huolimattomuusvirheiden karsiminen on arvostuksenosoitus lukijaa kohtaan.

Huomioi ainakin nämä:

• Oikolue ja tarkista lyöntivirheet. Hyödynnä tässä vaikkapa Wordin oikolukutoimintoa.
• Räikeimmät yhdyssanavirheet syövät uskottavuutesi, joten karsi ne! Apuna voit käyttää esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjaa. Katso myös yhteen ja erikseen kirjoittamisen pääsäännöt.
• Opettele ainakin pilkkusääntöjen pääkohdat. Käytä myös muita välimerkkejä oikein ja monipuolisesti – ne tuovat verkkotekstiin niin tärkeää luettavuutta.
• Tarkista yhdysmerkin käyttö.
• Laita isot ja pienet alkukirjaimet kohdalleen.
• Varmista, että kun subjekti on monikossa, niin predikaattikin on (kongruenssi): sivut toimivat, ei sivut toimii.

Hyödynnä oppaita ja sanakirjoja

Kaikkea ei voi, tarvitse tai välttämättä edes kannata opetella ulkoa. Artikkelin loppuun olenkin koonnut muutamia hyviä perustietolähteitä, joista asioita voi kerrata ja tarkistaa.
Kielitoimiston sanakirja

• Tämä on kirjoittajan perusapuväline. Sanakirjasta voi tarkistaa esimerkiksi sanan kirjoitusasun, taivutuksen tai merkityksen tai etsiä muita samaa tarkoittavia sanoja. Suosittelen CD-versiota näppärien hakuominaisuuksien vuoksi.

Tarpeisiin sopiva kieliopas

• Kielenhuollon käsikirja (Iisa–Oittinen–Piehl) on oma pitkäaikainen suosikkini. Sen ilmaisu on selkeää ja sisältö kattava.
• Kieliopas ja sen seuraaja Uusi kieliopas (Itkonen) ovat kielenhuollon perusteoksia, mutta ikävä kyllä niiden painokset on myyty loppuun.
• Uusi apulainen -niminen kieliopas (Harmanen–Kaipainen–Murto) on alan uusimpia oppaita. Se on edellisiä kevyempi vaihtoehto niin anniltaan kuin hinnaltaankin.
• Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas on tiivis paketti virallisen kielenhuollon suosituksista. Sen käyttö tosin vaatii hieman harjoittelua hakusanalogiikkansa takia.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivut

• Kotuksen verkkosivustossa on paljon hyödyllistä tietoa, esimerkiksi virallinen lyhenneluettelo. Aineisto on sivustossa hieman hajallaan, joten tiedonhaussa kannattanee hyödyntää sivustoon kohdistettua Google-hakua.

Kielikello ja sen verkkoversio

• Kielikello on virallisen kielenhuollon tiedotuslehti kielestä tosimielellä kiinnostuneille. Toisinaan lehti käsittelee erikoisteemoja, kuten ruoka-alan kieltä ja sanastoa (1/2007). Verkkoversioon artikkelit tulevat vasta niiden ilmestymistä seuraavan vuoden alussa.

Jukka K. Korpelan verkko-oppaat

• Nykyajan kielenopas ja Arkisen asiakirjoittamisen opas ovat laajoja ja perusteellisia verkkoaineistoja.

Verkkokirjoittamisen oppaat

Hyvä englanninkielinen opas on Janice Redishin Letting Go of the Words, joka käsittelee verkkosivujen tekstien käytettävyyttä laajemminkin.

Suomeksi aiheesta ovat kirjoittaneet Anja Alasilta (mm. Verkkokirjoittajan käsikirja, Blogi tulee töihin) sekä Katleena Kortesuo (Tekstiä ruudulla), joilta tämänkin artikkelin verkkokirjoittamista koskevat tiedot ovat pääasiassa lähtöisin. Suosittelenkin seuraamaan molempien kirjoittajien blogeja sekä Facebookissa ainakin kirjoitushetkellä toimivaa Kirjoituskoulu a la Alasiltaa.

Blogitekstin visuaalisesta muotoilusta kiinnostuneiden kannattaa lukaista myös Nettibisnes.Infon artikkeli Blogiin kirjoittamisen muoto-opas.

Artikkelin kirjoitti Eeva Öörni (eeva.oorni [ät] gmail.com). Hän on verkkoteksteistä ja sosiaalisesta mediasta kiinnostunut kielenhuoltaja.